"Soy libre"

Edellisestä postauksesta on taas kulunut pari viikkoa...
Hetkinen, oon ollu täällä jo yli kolme viikkoa?! Mitä mä voin sanoa, mä rakastan Espanjaa. Tekemistä ja kokemista riittää niin paljon, ei sitä edes huomaa kuinka päivät kuluu :D Ja mitä mä olen täällä tehnyt...?



No, mullakin loppui kesäloma vajaa kaksi viikkoa sitten. Oli taas ensimmäinen päivä uudessa koulussa. Jännitystä lievitti kuitenkin se, että meitä on kolme vaihtaria samassa koulussa ja ollaan tän Paul:in kanssa samalla luokalla :)

Ensivaikutelma koulusta oli aika karmea :D Rakennus muistutti jotain sairaalaa, enkä ole muuten koskaan kuullut hirveämpää ääntä, kun kouluni kellot. Se on kuin palohälytin, mä säikähän joka kerta ku se pärähtää soimaan. Ensivaikutelma kuitenkin muuttui nopeasti näiden ihmisten takia: Moni tuli heti juttelemaan ja tarjoamaan apuaan kaikessa, luotiin whatsapp-ryhmiä meitä vaihtareita varten, kaikki oli heti tosi innoissaan! Nyt pari viikkoa myöhemmin mulla onkin jo paljon kavereita koulussa, joten kouluun menoa kuumottelinkin ihan turhaan.

Opiskelu itsessään onkin sitten oma juttunsa. Mun lukujärjestykseen kuuluu Lengua(Espanja), Enkku ja puhumistunnit, Sciencia (fyssaa, bilsaa yms.), Historia, Filosofia, Latina, Kreikka ja liikka. Enkku täällä on todella helppoa, eikä moni oikeesti puhu sitä melkein yhtään. Oikeastaan kaikissa muissa aineissa, paitsi historiassa ja filosofiassa, mä ymmärrän tunneilla lähes kaiken mistä puhutaan. Sciencia tuottaa myös vähän vaikeuksia, kun ei ole mitään hajua miten selittää sairauksista Espanjaksi, mutta mun lapselliset selitykset hyväksytään :)




Koulun ulkopuolellakin tekemistä riittää: Aikaa on vietetty niin kavereiden kuin perheenkin kanssa :) Mä oon käynyt keskustassa shoppailemassa Janan kanssa(hehee sitä metrorumbaa, kiitos Sundmanien mulla on tää turistikirjanen, jossa myös metrokartta...), mutta enemmän oon nyt ollut täällä Rivaksen puolella. Ollaan käyty syömässä koulukamujen kanssa ja vaihtarien kanssa on tullut vietettyä useampikin ilta.










Eilen hengailtiin Julin ja Paulin kanssa ja käveltiin vain ympäri Rivasta. Illalla päädyttiin Cerro de télegrafo nimiselle "vuorelle" ja ei herranjumala sitä näkymää. Koko Madrid siinä silmien edessä, se oli aivan mahtavaa.





Lauantaina käytiin perheen kanssa moikkaamassa ystäväperhettä puolentoistatunnin ajomatkan päässä Madridista. Siellä oli tää aivan upea, iso jokialue, jonne sitten mentiin veneilemään (semmosella pikaveneellä, mikä sen nimi nyt onkaan...) Näillä oli myös tämmönen jättimäinen kumirengas veneen perässä ja siinä sitten mentiin Lucaksen kanssa :D









Mieli teki myös aloittaa jokin harrastus ja sattumien kautta koripallo löysi taas tiensä mun elämään. Tähän liittyykin ihan oma tarinansa, ehkä mä kerron sen vielä joskus :) Mun vammahistorian vuoksi on vielä vähän auki voinko mä pelata vai en, mutta mieli vetää nyt kentälle sellaisella vimmalla että.. :D







Yllä kuvia mun kotikadusta ja näkymistä mun ikkunoista. Alin kuva on tapahtumasta, jossa yksi puisto oli täynnä kaikkia altaita, joissa oli "kaloja". Kaupungin skidit pääs vähän kalastaa :)

Musta tuntuu niin hyvältä olla täällä. Perheen kanssa menee todella hyvin, mulla on kotoisa olo ja kieltä oppii kuin vahingossa heidän kanssa jutellessa. Aurinkoiset päivät, espanjalainen ruoka (CHURROT), poskipusut kavereiden kanssa, rento meininki koulussa, eloisa liikenne, uusi päivärytmi... Siestat on ehkä parhain juttu ikinä! Kaikki ei niitä harrasta, mutta kyllä täällä koulusta mennään kotiin rentoutumaan hetkeksi ja vasta illalla ulos.





Mulla on tää kestohymy naamalla. Vaikeinakin hetkinä mä nautin täällä olosta ihan koko sielullani.

Paitsi aamulla tuskin hymylyittää kun taitaa nää yöunet jäädä tän kirjottamisen myötä vähän vähemmälle... :)

-S